Hiihtolomalla

Törmäsin kasaan halpoja yksivärisiä teeppareita ja collegetakkeja, ja oooh, hyvällä alennuksella vielä.

Hiihtoloman kunniaksi kotipäivä, tussi käteen, takki syliin ja ispiraatiokuva tablettiin. Lapset leikkii somasti ja äiti saa rauhassa piirtää.

Tai sitten ei. "Mitä sä piirrät? Mäkin haluan piirtää norsun!"

"Norsun?! Äiti mäkin haluan piirtää, mullekin paperia!"

Noh, the more the merrier.

Tämmönen ronsu tuli selkään.

"Oi, miten ihana!" totesi tyttö ja halusi hupparin heti päälleen.

"Mutta norsu ei näy! Otetaan se pois niin katson taas sitä norsua!"

Piirtelin sitten vielä eteen toisen, että takkia voisi pitää joskus päälläkin.

Ja sirkuspallo taskuun.

"Nyt on hyvä!"

Temppu ja kuinka se tehdään

Eli miten saada kymmenen lasta mahtumaan kaksioon. Vaikka ei niitä oikeasti ihan kymmentä ole. Hyvä tavoite kuitenkin.

Kun perhekoko kasvaa, tarvitaan usein uusia asumisjärjestelyjä. Me asuimme ensin kaksiossamme kaksin, sitten kaksiossa kolmisin, mutta kun neljäskin perheenjäsen ilmaantui, oli tullut aika muuttaa. Siis vanhempien, olohuoneeseen. 

Halusimme kuitenkin että olohuone pysyisi olohuoneen näköisenä, ja asumisviihtyvyys muutenkin siedettävänä. Parvisängyssä nukkuminen ei houkutellut, joten päätimme tuunata jenkkisängystämme jotain sohvan tapaista.

Ensimmäisenä irroitimme runkopatjojen jalat, jolloin istumakorkeus saatiin sohvamaiseksi. 

Valkoinen Zipit-päiväpeitto tilattiin mittojen mukaan Bedit :iltä, valitsin harmaan vetoketjun tuomaan ryhtiä. Päiväpeitto on aivan mainio, peiton runko-osa kiertää koko sängyn ympäri ja se asettuu napakasti sängyn reunaa vasten. Peiton kansi lähtee vetoketjulla runko-osasta kokonaankin irti, mutta yöksi sen voi vain irroittaa sivuilta ja rullata jalkopäähän. Mikään tavallinen päiväpeite ei tässä oikein toimisikaan, sohvakäytössä se ei pysyisi ikinä paikallaan.

Selkänojaksi ostettiin viisi suurta sisustustyynyä, joihin ompelin päälliset tukevasta valkoisesta puuvillakankaasta. Vaahtomuovikaupasta löytyi harmaata metrivetoketjua, lähes sama väri kuin päiväpeiton vetoketjussa.

Lisätueksi röykkiö sohvatyynyjä, joista voi muokata omalle selälle sopivan nojan. Tai pykätä vaikka majan.

Pitkään mietitittiin pitäisikö sängyn ja seinän väliin, sohvatyynyjen taakse, askarrella jotain lisätukea vaikkapa kankaalla päällystetystä kalustelevystä. Valkoiset sohvatyynyt valkoista seinää vasten olivat jotenkin pliisun näköiset. Mutta päädyttiin sitten helpompaan ratkaisuun, ja maalattiin suoraan seinään iso harmaa palkki. 

Ompelin vielä sohvatyynyistä yli jääneestä kankaasta vanhalle rahille uuden päällisen.

Keittiöjakkara palvelee sekä sohva- että yöpöytänä. Ja tarvittaessa myös keittiöjakkarana. Sisustusratkaisujen monikäyttöisyys on yksi tärkeimmistä huomioitavista seikoista, kun pienessä asunnossa asuu iso sakki.

Paras sohva ikinä.